Karsinan ekosiivous = Tee ekoteko siivotessasi karsinaa!

Karsinaa siivotessasi huomioithan ympäristönäkökohdat sekä taloudellisuuden.

• Mikäli karsinaa siivotessasi heität 1 kg:n puhdasta turvetta pois lannan mukana, kasvaa sekä hiilijalanjälki että kustannukset.
• 1 kg ylimääräistä, puhdasta turvetta lannan joukossa kertyy helposti.
  - Mikäli asiaa ei huomioi, on turvehukka helposti vielä paljon suurempi!

Vuositasolla per karsina hukkaat:
- lantalaan 365 kg ylimääräistä turvetta
- 248 kg CO₂ -ekv. ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä
- Noin 73 euroa

Mikäli sinulla on 20 hevosen talli, hukkaat vuositasolla:
- 7 300 kg turvetta
- 5694 kg CO₂ -ekv. ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä
- Noin 1 500 euroa

Meillä Hevosopistolla on 5-tallilla n. 40 hevosta, jolloin hukkaa tulee vuositasolla:
- 14 600 kg ylimääräistä turvetta
- 11 388 kg CO₂ -ekv. ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä, joka on enemmän kuin 1 ihminen kuluttaa keskimäärin vuodessa!
- Noin 3 000 euroa

Ohje ja neuvo:
Huomioi turvehukka.
Nosta kottikärryihin vain lanta ja kostea kuivike.

Jalkojen kylmäys - Älä kylmää vesivarantoja hukkaan!

Tiesitkö, että:

• 20 min jalkojen kylmäyksen aikana vettä kuluu noin 200 litraa.
• Vertailun vuoksi:
  • Keskiverto suomalainen ihminen kuluttaa 120 litraa vettä vuorokaudessa.
  • Monissa kehittyvissä maissa keskiverto ihminen kuluttaa alle 10 litraa vettä vuorokaudessa.
• Mikäli kylmäät viikoittain tallissasi hevosten jalkoja yhteensä 20 kertaa, vettä kuluu viikkotasolla 4 000 litraa.
• Veden kustannus on sidonnainen asuinpaikkakuntaan. Esimerkiksi meillä Ypäjällä viikottaiseksi veden kustannukseksi tulee 20 euroa.
• Veden kulutus ja kustannukset saattavat olla merkittävästi voimakkaammat, mikäli veden virtaus on nopeampi ja kylmätään 4 jalkaa kerrallaan.

Vuositasolla:
- Kulutat vettä 208 000 litraa
- Kevennät kukkaroa 1 040 eurolla

Ohje ja neuvo:

Säästä luontoa ja vettä.
- Käytä siis kylmäykseen aina ensisijaisesti kylmäyssuojia tai talvisaikaan lunta!
- Puhdista hevosen jalka ennen suojan/patjan/kääreen laittoa.
- Kylmäys on tehokkaampaa ja säästää kylmäyssuojaa.
- Kylmäyssuojat/kylmäpatjat tulee puhdistaa ja kuivata ennen pakastimeen laittoa.
- Huolehdi, että käyttämäsi pakastin on energiatehokas.
- Sulje kansi/ovi kiinni huolella.

Tallien paalimuovien ympäristöhaitat hallintaan

• Hevosopistolla käytetään n. 1800 muoviin pakattua pyöröpaalia heinää vuosittain.
• Paaleista syntyy muovijätettä 3600 kiloa vuosittain.
• Käytetyn muovin hiilijalanjälki on 10 080 kg CO2e
  • Luku vastaa käytännössä yhden keskivertoihmisen hiilijalanjälkeä 10 300kg vuodessa.

Ohje ja neuvo:

- Muovijätteen kertyminen luontoon ja vesistöihin on jokaisen meidän ongelmamme.
- Oikea keräys ja varastointi pitää muovijätteen ympäristövaikutukset minimissä.
- Jokaisella on velvollisuus toimittaa havaittu muovijäte keräyspisteisiin.

Ympäristö kiittää!

Hevosopiston ravintolapalveluiden hiilijalanjälki – Hävikki hallintaan!

Ruokapalveluissa syntyviä turhia kuluja voidaan laskea ja seurata hyvinkin tarkasti:

• Ravintoloissa tarjottavan ruokailuiden päivittäinen biojätteen määrä on keskimääräisesti 1,2 kg, jonka pois kuljetus maksaa 1,50 euroa/pv
• Merkittävämpää on se, että raaka-aineiden ostohinnasta hävikin osuus on 22,50 euroa/pv, jolloin vuosittainen kulu nousee 8000 euroon.

Entä sitten se syntyvä hiilijalanjälki?

• Keskimääräinen annoskoko on n. 500g
• Suomalaisten lounaiden hiilijalanjälki on keskimäärin 1,4kg CO2e/lounas
• 1kg hävikkiruokaa tuottaa 2,8kg CO2e
• Hevosopiston ruokaloissa syntyy lounastarjoiluista 70kg hävikkiruokaa, joka tuottaa laskukaavalla 70kg x 2,8 hiilijalanjälkeen 196 CO2e/viikko ja vuositasolla 9,408kg CO2e päästöt.
• Luku vastaa käytännössä yhden keskivertoihmisen hiilijalanjälkeä 10 300kg vuodessa.

Neuvo ja ohje:

• Ota ruokamäärä, jonka ajattelet syöväsi.
• Pyri syömään lautanen tyhjäksi.
• Ruokaa saat haettua lisää jos et tullut kylläiseksi. Pääasia on, että et heitä ruokaa hukkaan!

Ympäristö & kukkaro kiittävät!

Hevosopiston majoituspalveluiden ja puhtaanapidon ympäristövastuullisuus:

• Valvomme, että majoitustiloissa joita ei käytetä sillä hetkellä, ovet ovat kiinni ja valot sammutettuina.
• Pyyhkeitä ja lakanoita ei vaihdeta päivittäin, jos majoitustilassa on sama asiakas useamman majoitusvuorokauden.
• Majoitustiloista ja yhteisistä tiloista kertyvät jätteet lajitellaan jo huoneissa ja muissa tiloissa.
• Ylläpitosiivouksessa käytetään mahdollisimman vähän haitallisia kemikaaleja.
• Puhdistusaineiksi valitsemme ensisijaisesti ympäristöystävällisiä ja kotimaisia vaihtoehtoja.
• Lopullinen jätteiden lajittelumahdollisuus lajittelupisteissä.
• Siirtoajoissa käytämme sähkö-tai hybridiajoneuvoja.

Ympäristö kiittää!

Maneesien valot - Valojen sammuttaminen on ekoteko! 

Valot ovat jääneet keskellä talvea päälle Opistohalliin. Maneesin 140 lamppua palavat turhaan 3 tuntia.

• Käytävällä on 20kpl loisteputkia, jokainen niistä kuluttaa 58 W eli 0,058 kW tunnissa.
• Sähkön päivän hinta on 0,12 e/kWh
• Laskentakaava: 0,12 x 0,058 x 140 = 1,0 euroa x 3 h = 3 euroa
• Jos valot palavat päivittäin turhaan 3 h, tuottaa se viikoittaiseen energialaskuun 21 euroa lisäkustannusta ja vuositasolla jo 1 100 euroa.
• Sähkön kustannus voi vaihdella merkittävästi päivä- ja viikkotasolla.
• Useamman maneesin osalle valojen turha päällä pitäminen tuo helposti 3 000 – 5 000 euron ylimääräisen vuosikustannuksen.
• Mikäli valojen sammuttamiseen ei kiinnitä huomiota, 3 tunnin ylimääräinen valojen päällä olo kertyy erittäin helposti.

Ohje ja neuvo:

Energiankulutuksen vähentäminen on meidän kaikkien vastuulla. Siispä:
- Lue maneesikohtaiset ohjeet valojen käytöstä ja noudata ohjeita.
- Muista sammuttaa valot poistuessasi maneesista, mikäli ko. maneesissa ei ole automaattivaloja. (Ypäjä- ja Opistohalleissa automaattivalaistus kesästä 2024 alkaen!)

Ympäristö ja kukkaro kiittävät!

Valjasverstaan kierrätys – älä hukkaa hyödyllistä!

Tiesitkö, että suomalaisten sekajätteeksi heittämästä roskapussista löytyy jopa 80 % kierrätyskelpoisia jakeita? Tai että suomalainen heittää keskimäärin reilusti yli 10 kg tekstiileja roskiin vuosittain?

Tekstiilejä ja monia tarvikkeita, osia ja raaka-aineita voi kierrättää. Meillä valjasverstaalla kierrätys on kunniassa!

Ohje ja neuvo:
- Vanhoista loimista hyödynnetään ehjä kangas, muiden loimien korjaamiseen.
- Poistoon menevistä loimista otetaan metalliosat talteen.
- Soljet, helat, jalkalenkit, d-lenkit otetaan talteen,mikäli ne ovat ehjiä ja käytetään uudelleen
- Rikkinäiset, ei käyttökelpoiset metalliosat laitetaan metallinkierrätys astiaan.
- Rikkinäisistä nahkavarusteita, jos niitä ei voi enää/kannata korjata, otetaan ehjät metalliosat talteen uusiokäyttöä varten.
- Hävitettävä nahka laitetaan sekajätteeseen.
- Maaleja ja liimoja käytetään maltillisesti, eikä hukata.
- Rikki menneet nylon-riimujen ehjät osat käytetään uudelleen korjattaviin nylon-riimuihin, eli ei aina oteta uutta nylonia tilalle vaan hyödynnetään vanhaa ehjää osaa tilalla.

Vinkki: Ethän heitä rikkinäistä varustetta roskiin, vaan toimita valjasverstaalle jatkokäsittelyyn.

Käytämme ehjät kankaat, jalkalenkit, nylonit ja soljet uudelleen korjattavissa varusteissa.

Ympäristö ja kukkaro kiittävät!

Kengityspajan ympäristövastuullisuus – kierrätys kunniaan ja meluhaitat hallintaan!

Hevosopiston kengityspajalla kengitetään noin 50 hevosta 8 kertaa vuodessa. Tästä kertyy 400 kengitystä vuodessa, jotka toteutetaan pääosin oppilastyönä.
- Mikäli kengät vaihdettaisiin jokaisella kengityskerralla, kenkiä kuluu viikossa 30 kpl.
- Vuositasolla kenkiä kuluisi 1 600 kpl.
- Kenkiä ei kuitenkaan vaihdeta joka kerta ja toisaalta ajoittain kengitysten välissä tarvitaan lisäkenkiä irronneiden tilalle.
Meillä kengityspajalla kierrätys on kunniassa!

Ohje ja neuvo:
- Käytetyt kengät hyödynnettävien jätteiden kierrätyspisteeseen -metalli.
- Käytetyt rautakengät voi myydä romumetallina. Metallia tulee olla riittävä määrä myyntiin, romumetallista maksetaan 150 – 200 e/tonni.
- Mahdollisuuksien mukaan täytehitsaa kenkiä.
- Käytä hokit loppuun asti. Kerää käyttökelpoiset keväisin talteen ja käytä jälleen seuraavana talvena.
- Kerää kengityksessä syntyvät naulanpäät sekä käytetyt naulat. Myös ne kuuluvat metallinkeräykseen, eivät roskikseen.

Kertyvän metallijätteen kierrätyksen lisäksi kengitystyössä tulee kiinnittää huomiota mm. kemikaalien oikeaoppiseen käyttöön ja varastointiin sekä meluhaitoilta suojautumiseen.

- Muista melun huomiointi. Suojaa kuulosi korkeassa/pitkäaikaisessa melualtistuksessa.
- Suojaathan tarvittaessa myös hevosen kuulon. Hevonen ei saa altistua pitkäkestoisesti melulle, joka ylittää 65 dB (eläinsuojelulaki).

Ympäristö ja kukkaro kiittävät!